Para averiguar el parentesco
Jupa-x(a) juma-n(a) kuna-ma-sa?
Vocabulario de parentesco
phamilla: familia jaya jaqi: persona lejana
ichumama: madrina ichutata: padrino
allchhi: nieto,-a
achachila ~ achila: abuelo awicha: abuela
uñt'ata: concubino,-a
parlata: novio,-a
tata, tataku (coloquial): papá mama, mamaku (coloquial): mamá
kullaka: hermana jila ~ jilata: hermano
tullqa: yerno yuxch'a: nuera
yuqa: hijo phuchha: hija
awkch'i: suegro taykch'i: suegra
warmi laasi: familiares de la mujer chacha laasi: famliares del varón
ut uta: diferentes familias
jiliiri: el/la mayor sullkiiri: el/la menor
jiliir jilata: hermano mayor jiliir kullaka: hermana mayor
sullkiir jilata: hermano menor sullkiir kullaka: hermana menor
Diálogos
Miguel : Jupax juman kunamasa?: ¿Qué es él/ella de ti?
Luis : Jupax nayan kullakajawa: Ella es mi hermana.
Miguel : Jupax juman kullakamati?: ¿Ella es tu hermana?
Luis : Jisa, kullakajawa: Sí, es mi hermana.
Miguel : Jupax juman amistaaramati?: ¿Ella es tu amiga?
Luis : Janiw amistaarajakiti. Jupax nayan kullakajawa: No es mi amiga. Ella es mi hermana.
Miguel : Jupax jupan kunapasa?: ¿Qué es de ella?
Luis : Jupax jupan allchhipawa: Es su nieto.
Miguel : Jupax jupan allchhipati?: ¿Él es su nieto?
Luis : Jisa, allchhipawa: Sí, es su nieto.
Miguel : Jupax jupan wawapati?: ¿Él es su hijo?
Luis : Janiw wawanpakiti. Jupax jupan kullakapawa: No es su hijo. Él es su nieto.
Luis : Jupax jupan kunapasa: ¿Qué es de él?
Miguel : Jupax jupan awkch'ipawa: Él es su suegro.
Luis : Jupax jupan awkch'ipati?: ¿Él es su suegro?
Miguel : Jisa, awkch'ipawa: Sí, es su suegro.
Luis : Jupax jupan tiyupati?: ¿Él es su tío?
Miguel : Janiw tiyupakiti. Jupax jupan awkch'ipawa: No es su tío. Él es su suegro.
María : Jupax nayan kunajasa?: ¿Qué es de mí?
Luisa : Jupax juman phamillamawa: Él es tu familiar.
María : Jupax nayan phamillajati?: ¿Él es mi familiar?
Luisa : Jiisa, phamillamawa: Sí, es tu familiar.
María : Jupax nayath jaya jaqiti?: ¿Él es una persona lejana?
Luisa : Janiw jaya jaqiikiti. Phamillamawa: No es una persona lejana. Es tu familiar.
Luisa : Jupax jiwasan kunasasa?: ¿Qué es de nosotros?
María : Jupax jiwasan phamillasawa: Él es nuestro familiar.
Luisa : Jupax jiwasan phamillasati?: ¿Él es nuestro familiar?
María : Jiisa, phamillasawa: Sí, es nuestro familiar.
Luisa : Jupax jiwasath jaya jaqiti?: ¿Él es una persona lejana de nosotros?
María : Janiw jaya jaqiikiti. Phamillasawa: No es una persona lejana. Es nuestro familiar.
María : Jumanakax kawkithaapxtasa?: ¿De dónde son ustedes?
Luisa : Nanakax Chukiyawuthaapxtanwa: Somos de Chuquiago.
María : Jupanakax kawkithasa?: ¿De dónde son?
Luisa : Jupanakax Tarijathawa: Ellos son de Tarija.
María : Jiwasax kawkithaatansa?: ¿De dónde somos?
Luisa : Jiwasax akathaatanwa: Somos de aquí.
María : Jiwasanakax kawkithaapxtansa?: ¿De dónde somos todos nosotros?
Luisa : Jiwasanakax Chukiyawuthaapxtanwa: Todos somos de Chuquiago.
Juk'amp arst'askakiñaani
Repetiremos más
Manuel : Jupanakax juman kunamasa?: ¿Qué son de ti ellos?
Teresa : Jupanakax nayan phamillajawa: Ellos son mis familiares.
Manuel : Jupanakax jumanakan kunamasa?: ¿Qué son ellos de ustedes?
Teresa : Jupanakax nanakan phamillajawa: Ellos son nuestros familiares.
Manuel : Jupanakax jupan kunapasa?: ¿Qué son ellos de él?
Teresa : Jupanakax jupan phamillapawa: Ellos son sus familiares.
Manuel : Jupanakax jupanakan kunapasa?: ¿Qué son ellos de estos?
Teresa : Jupanakax jupanakan phamillapawa: Son sus familiares.
Manuel : Jiwasanakax jupan kunapaatansa?: ¿Qué somos nosotros de él?
Teresa : Jiwasanakax jupan phamillapaatanwa: Nosotros somos su familia.
Manuel : Jiwasanakax jupanakan kunapaapxtansa?: ¿Qué somos nosotros de ellos?
Teresa : Jiwasanakax jupanakan janiw kunapaap(x)ktansa: No tenemos ninguna relación con ellos.